Nopeita autoja, aseita ja vaarallisia tilanteita – Mutta kyllä suomalaisen miehen keho on kaunis
Avasin suojaliivin tarranauhan, joka piti liivin paikallaan käytön aikana. Kun vedin liivit pääni yli, kasvojani vasten löi lämmin, kostea ja ummehtuneen hien hajuinen aalto. Takana oli kuuma kesäpäivä ja ensimmäinen vuoro oikeissa töissä uudessa kenttäryhmässäni. Katselin liiviäni ja päätin ripustaa sen henkariin ja vaatekaapin oven ulkopinnassa olevaan koukkuun tuulettumaan. Liivin alla käyttämäni t-paita oli litimärkä, heitin sen myttyyn kaapin pohjalle. Parin vaatekaapin päässä, samalla kaappirivillä, oli jo eläkeikää lähestyvä konstaapeli samoissa puuhissa. Olin nähnyt hänet aiemmin päivällä, mutta en enää muistanut hänen nimeään. Hän oli seuraillut puuhiani hetken hiljaa ja päätti ryhtyä puheille. - Älä vaan luule, että täällä on aina tällaista. Ei tota hälytysajoa ajeta todellakaan päivittäin. - Ai niinkö? Eipä se haittaa vaikka olisikin. Vastasin reippaasti. - Kyllä tulee aika monta vuor...