Älä lue tätä blogia!

           - Me heitettiin ne kivet samaan aikaan. Sanoi pöytäni toisella puolella istuva yksitoistavuotias poika vakavana.          - Ja osuiko ne molemmat siihen ikkunaan samaan aikaan? Kysyin tarkentavan kysymyksen.          - Joo. Poika vahvisti kertomaansa ja näpersi pöydällä lojuvaa lappua johon oli kirjoitettu epäillyn oikeudet ja velvollisuudet kuulustelussa.          - Ja ne molemmatko rikkoivat sen ikkunan samaan aikaan? Kysyin hieman epäuskoisena.          - Joo. Poika vastasi Vilkaisin pojan takana istuvaa hänen isäänsä, joka hymyili minulle, katsoi poikaansa ja nyökytteli.          - Selvä. Vastasin ja päätin uskoa hieman uskomattomalta kuulostavan kertomuksen. Näpyttelin näppäimistöä ja kirjaimia ilmestyi näytöllä sojottavaan kuulustelupöytäkirjaan. Koulupojalla ei ollut rikosoikeudellista vastuuta, mutta huoltajat ol...

Pasilan poliisiaseman rikosilmoitusten vastaanottoaulan ilmassa leijaili hiljakseen voimistuva tunkkainen haju, aivan kuin viemäriputki olisi hajonnut.  Olin juuri saanut kirjattua loppuun lyhyen rikosilmoituksen pyörävarkaudesta. Asianomistaja ei odottanutkaan enää koskaan näkevänsä polkupyöräänsä, mutta vakuutusyhtiö vaati rikosilmoituksen tekemistä. Juttu etenisi rikosilmoitusten esikäsittelyyn, missä se päätettäisi käytännössä välittömästi, koska teko oli niin vähäinen ja tekijä olisi todennäköisesti mahdotonta selvittää. Olin ottamassa asiakaspalvelutiskille seuraavaa asiakasta, mutta inhottava haju alkoi nyt olemaan niin voimakas, että minun oli poistuttava paikaltani.          - Mikä helvetti täällä oikein haisee? Kysyin kovaan ääneen.         - No ei helvetti! Kuului viereiseltä asiaksapalvelupisteelä. - Tuossa kävi yksi mies tekemässä ilmoitusta, että hänen kioskiinsa oli murtauduttu yön aikana. Hän oli aamulla huomannut e...