Ensimmäinen poliisitehtävä: yövuoro poliisikoulussa – ja jotain odottamatonta tapahtui
Aikana, jolloin niin kypärät, kuin miehetkin olivat vielä rautaa, eivätkä puhelimetkaan olleet älykkäitä, vaan nekin olivat rautaa! Silloin opiskelin vielä poliisikoulussa ja olin vasta nuori poliisin taimi.
Yön ohjelmana oli poliisikoulun vartioiminen, se oli osa jännittävää neljättä opintojaksoa. Jaksolla aloimme opiskelemaan taktiikkaa, voimankäyttöä ja muuta käytännönläheistä ja mielenkiintoista poliisitoimintaa. Jokainen kävi vuorollaan muutaman vuoron koulun turvavalvomossa päivystämässä ja valvomassa koulun turvallisuutta. Vartiovuorojen tarkoituksena oli antaa opiskelijoille todellista työkokemusta valvontatyön tekemisestä. Todellisuudessa syy oli varmaanki se, että koulu säästi rahaa, kun opiskelijoita käytettiin ilmaisena työvoimana vartiointiliikkeen sijaan. Itselleni kuitenkin sopi, että aamun luennot sai nukkua yövuoron jälkeen rauhassa solukämpässä.
Poliisiammattikorkeakouluhan sijaitsee Tampereen Hervannassa, rosoisessa ja opiskelijaelämää värähtelevässä kaupunginosassa. Hervannassa sijaitsee poliisikoulun lisäksi Tampereen yliopiston Hervannan kampus ja opiskelijahaalareihin sonnustautunutta väkeä näkyy kylällä harvasen päivä. Hervannan rinnassa sykkii sydän, rustiikkinen kauppakeskus Duo. Se pumppaa kouluviikon jälkeen sinne valuneet opiskelijat matkaan kohti Tampereen yötä ja vastaanottaa heidät taas sunnuntaina, kun he horjuvin askelin valuvat hakemaan parannusta ansaitsemiinsa krapuloihin.
Kaikki poliisiin liittyvä herättää yleisössä mielenkiintoa, eikä aidattu salaperäinen monumentti keskellä Hervantaa ole poikkeus. Poliisikoulussa käsitellään salassapidettäviä asioita, sekä säilytetään poliisin kalustoa kuten ajoneuvoja ja aseita, sekä kaikenlaista muuta materiaalia, joka voi olla houkutus rikollisille tai yhteiskunnan vastaisille tahoille. Alue on siis vartioitu, aidattu ja tiukasti teknisesti valvottu opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden ja opiskelurauhan takaamiseksi.
Meidän kurssimme vastuuvuoro osui keskelle pimeintä ja kylmintä sydäntalvea. Kaikenlainen tyypillinen häiriökäyttäytyminen oli jo siirtynyt sisätiloihin ja ihmisten koteihin, joten vartiovuorommekin olivat hyvin tylsiä. Aikaa riitti esimerkiksi opintomateriaalien pänttäämiseen. Itse keskityin tutustumaan äärimmäisissä poikkeusolosuhteissa toimimiseen katselemalla The Walking Dead sarjaa tietokoneelta. Sarjassa kuolleet heräävät henkiin saalistamaan eläviä ja entinen apulaissheriffi Rick Grimes johtaa selviytyjäjoukkoa läpi maailmanlopun. Skenaario on pahin mahdollinen ja siksi jokaisen poliisiksi pyrkivän tulisikin siihen valmistautua!
Rick Grimes oli juuri piilossa lähestyvältä zombielaumalta, kun sivusilmälläni näin jotain joka tempaisi kaiken huomioni ulos ikkunasta. Nenäni edessä, heti ikkunan takana, joukko miehiä ryntäsi ajoradan sulkevan puomin ohi aidatulle poliisikoulun alueelle! Hereillä pysymisestä tuli juuri nyt hyvin paljon helpompaa. Sydämen syke tuplaantui ja aivot yrittivät saada kiinni siitä mitä silmät olivat juuri havainneet. Silmät vaativatkin hieman hieromista ja aivot miettimistä, sillä vaikutti siltä, että miehet olisivat olleet alasti! Kun aivoihin virtaa silmänräpäyksessä suuri määrä informaatiota, joka on täydellisessä ristiriidassa oman elämänkokemuksen kanssa, syntyy hämmennyksen tila. Ihminen rupeaa kyseenalaistamaan omat aistihavaintonsa, sekä todellisuuden tajunsa. Toisin sanoen - sitä alkaa epäillä nähneensä unta. Kurssikaverini oli kuitenkin tehnyt samansuuntaisen havainnon ja yhdessä näimme valvontakameroiden ruuduilta kuinka lauma täysin alastomia miehiä juoksi pitkin kampuksen teitä.
Pohdimme nopeasti suunnitelman siitä, kuinka toiminta lopetettaisiin! Mietimme pitäisikö ryhtyä takaa-ajoon ja ottaa miehet kiinni julkisrauhanrikkomisesta, sekä sukupuolisiveellisyyden loukkauksesta. Meillä olisi etulyöntiasema, sillä jaloissamme oli kengät, todennäköisesti voittaisimme juoksukilpailun. Valitsimme kuitenkin lähestymistavaksi kiinalaisen "Wu Wei" -strategian. Wu Wei tarkoittaa täydelliseen tilannetietoisuuteen ja tehokkuuteen perustuvaa ei-toimintaa, joka on harmonisessa yhteydessä luonnon lakien kanssa. Annoimme siis "daon" eli elämän virran kulkea uomassaan. Seurasimme horjahdellen ja liukastellen, hitaasti, mutta päättäväisesti etenevää, hankiin kaatuilevaa miesjoukkiota monitoreista. Ryhmä saavutti koulua ympäröivän aidan, minkä yli he vaivalloisesti onnistuivat kapuamaan ja poistumaan Tampereen teknillisen yliopiston suuntaan. Tehtävä suoritettu!
Pidimme tilanteesta jälkipuinnin ja spekuloimme teon mahdollisia motiiveja. Päädyimme yhteisymmärrykseen siitä, että juoksijat olivat todennäköisesti Teknillisen yliopiston opiskelijoita, jotka osoittivat urhoollisuutensa uhmaamalla poliisia, alkoholilla on mahdollisesti ollut osuutta asiaan. Totuus jää toki pimentoon, sillä tekijät eivät jääneet kiinni. Mutta itselleni yöstä jäi päällimäiseksi mieleeni, että koskakohan meidät opetetaan ampumaan kuten Rick Grimes, joka pystyy juostessaan yhden käden varassa osumaan kymmenien metrejen päässä liikkuvaa elävää kuollutta keskelle otsaa!
Kirjoitan asioista, joista olisi helpompi vaieta.
En siksi, että haluaisin provosoida – vaan siksi, että niin harva uskaltaa puhua niistä.
Totuus pitäisi aina voida sanoa ääneen. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta hiljaisuus ei suojele ketään – ainoastaan ongelmaa.
Jos haluat tukea sitä, että joku uskaltaa kirjoittaa vaikeista aiheista, voit tarjota ahkeruuskahvin – eli pienen lahjoituksen blogille:
Kommentit
Lähetä kommentti